tiistai 31. tammikuuta 2012

Better place?

Onko olemassa parempaa paikkaa? Paikkaa minne ihmiset menevät kuoleman jälkeen... Vaikka ei uskoisi Jumalaan, en usko ja olen ylpeä siitä~ en ole ikinä uskonut, vaikka kristitty olenkin. Onko ihmisillä suojelusenkeleitä, vaikka ei uskoisikaan? Mitä edes elämä on? Niin paljon kysymyksiä mihin ei saa ikinä vastausta ennen kuin kuolema koittaa. Ahistavaa, ajatella että koko elämä loppuisi kun kuolisi. Toisaalta, olisiko se parempi? Entä jos koko tämä maailma on vain sua varten rakennettu ja kaverisikin kuolee kun sinä lähdet, en usko et haluaisit sitä. Että, tälläsiä asioita mä tänään pyörittelin päässäni, kaverit on huolestunu musta, äiti luulee et oon onnellinen ja täydellinen ihminen, joka ei ajattele mtn tällästä... Ehkä se vain on parempi sille, en haluu et hän huolestuu.


xoxo, maria

maanantai 30. tammikuuta 2012

Nameless

Sitä kipua ei enään tunne, kipu on poissa. Ei enään satu, en enään tunne mitään, voin sututtaa itteäni ilman että tunnen fyysistä kipua, henkinen kipu on sitten eriasia. Aiheutan vain muille mielipahaa ja se ei ole oikein. Jos saisin muut olemaan välittämättä musta niin voisin tehdä mitä haluan. En halua, et ne puuttuu mun elämään... Anteeksi




^^ tuon mä raapustin matikantunnilla, enkö olekkin ahkera opiskelia?
Mulla on huono olo, en osaa kertoo siitä kellekkään, siitä on helpompaa kirjoittaa, mutta ei tää angsti vie mua minnekkään. Mä haluaisin osata kirjottaa ilosista asioista, mutta koen sen vaikeana, ajattelin että jos alkaisin tekemään kuvapostauksia kun olisin iloinen, niin mun ei tarvitsis kirjottaa mitään, niin se ei olis tällästä sekavaa, joten kuviakin näkisitte jatkossa :)
Mun koulu menee päin persettä vain sen takia et olen laiska ja en jaksa tehä mtn sen eteen, lupasin ittelleni alkaa panostaa mun mitään en oo tehny, tästä ei tule mitään, joten:

xoxo, maria

torstai 26. tammikuuta 2012

sä olit oikees




mä en enään tiiä mitä mä teen, musta on tullu tunteeton. kauhee ahistus pääl aina kotona. sitä vaan ei enään kestä, mun ajatukset ei enään pysy kasassa, tarviin jonkun jolle puhua, jota rakastaa. mulla ei ole sellasta. on sellasia jolle puhua, mut tunnen oloni itsekkääks jos mä alan niille tunkee paskaa niskaan, se ei oo oikein.


mä en pysty enään ajatteleen itteäni, mun elämä pyörii mun kavereiden ympärillä. mä ajattelen vaa kavereitani. en jaksa aatella itteäni. mulla ei oo enään mitään väliä. oon hyödytön tässä elämässä.

maria

tiistai 10. tammikuuta 2012

Love is in the air?

tää tunne on todella outo mulle, mä oon huolissani ihmisestä josta välitän, joka sanoo että mä en välitä. Mä rakastan tuota ihmista tosi paljon ja se ainakin joskus rakasti mua. Mä en jaksa vaivata mun päätäni nyt tollasilla asioilla, jos ei enään välitä musta jätän hänet omaan arvoonsa, jos välittää kertois mulle niin tietäisin miten käyttäytyä ja puhua sille.

No mutta en jaksa nyt justiinsa vaivata päätäni tollasella asialla, koska mä seurustelen, kunnolla, tytön kanssa josta mä välitän ja paljon. Jolle mä oon itkeny mun suruja ja ollut hyvä ystävä, ainakin yrittänyt sitä.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Yo Ho

Musta tuntuu, että kaikilla muilla menee hyvin, vaikkakin tiedän ettei tuo oo totta. Ihmiset löytää toisiaan, rakastuu ja mie oon sitten forever alone :) voin kuvitella tän, neljäkymppinen maria elää viiden pienen koiran ja seittemän kissansa kanssa tuppukylässä, ilman ystäviä. en sanois ettei mulla ole nyt ystäviä, kyllä mulla on ja ihania sellaisia joista en luopuis millään ♥. niin se vain menee, haluaisin laihtua ja olla kaunis ihminen, niin sisältä kuin ulkoakin. ehostaa itteäni, joka päivä mä pelkään sitä että joku ihminen haukkuu mua tai jättää mut pois sen elämästä. rakastan ihmisiä, mutta en itseäni. ja se mun pitäis oppia nyt tän tulevan vuoden aikana, oppia rakastamaan itteäni. en tiiä onnistuuko se, ehkä, ehkä ei. yritän ainakin.

xoxo, maria (tähän pitää keksiä jtn omaperäsempää :3)

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Yeah im smiling..

... but inside im dying.

Whats up bitches, jotenkin kummallisesti ihmiset saa käännettyy kaiken.. Seriously kaiken mun syyks. Mitä mä oon tehny, joo en mä sano etten ois joissain jutuissa syyllinen, mutta kaikki on mun syytä sekö on sit oikein? mä en vaan jaksa enään, ehkä mulla on jtn mielenterveydellisiä ongelmia tai sit vaan oon joku vitunangstiteini, en tiiä. mut tuntuu et kaikki jotka koittaa auttaa, niin levittää sen jälkeen. Ei yks ihminen, mut en mä haluu kertoo mun asioita se tuntuu vaan pahemmalta, koska sit mulle tulee huono omatunto jos valitan jollekkin, ent jos sillekkin tulee paha olo sit? en mä sitä halua...